Soilen blogi

Satakunnan matkailu - onko sillä merkitystä?

Maan korkein johto on vihdoin tunnustanut, että matkailu on oikea elinkeino. Satakunnan pitää näkyä, pitää puolensa ja olla mukana edistämässä matkailuelinkeinoaan.

Matkailualan arvostus on nosteessa ja sen merkittävyys kasvavana elinkeinona on tunnistettu. Vuonna 2012 matkailun kokonaistulo Suomessa oli reilut 13 miljardia euroa ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee tätä suuntaa tammikuussa alkaneella matkailun kärkihankkeella. Sen tavoitteena on lisätä Suomen matkailuvetovoimaa ja tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua. Lisäksi halutaan nostaa alan arvostusta. Kärkihankkeen aikana luodaan ”Suomen matkailun tulevaisuuden tiekartta”. Tarkoituksena ei ole edistää yksittäisten toimijoiden toimintaa, vaan edistää alueiden, esimerkiksi Satakunnan, ja koko Suomen matkailun kehittämistyötä. Tiekartalla pyritään myös ohjaamaan ja tehostamaan tulevien rahoitusohjelmien käyttöä.  Tässä kehitystyössä Satakunnan pitää näkyä, pitää puolensa ja olla mukana edistämässä matkailuelinkeinoaan.

Epäilijät kysyvät, onko Satakunnassa riittävää tarjontaa kotimaan tai jopa kansainvälisille matkailumarkkinoille asti? Maakunnassa on useita vetovoimaisia matkailullisia kärkituotteita, jotka jo nyt houkuttelevat matkailijoita läheltä ja kaukaa. On Yyteri, Jämi ja Vanha Rauma. On maalaismaisemaa ja erämaata. On satakuntalaista, lähellä tuotettua ruokaa. On hiljaisuutta ja kulttuuriperintöä. On jokia ja järviä sekä meri, Selkämeri. On isoja ja pieniä tapahtumia. Harvassa maakunnassa on niin monipuolinen kirjo matkailun vetovoimatekijöitä kuin omassa maakunnassamme. Olemme Suomi pienoiskoossa?

Satakunnassa matkailuelinkeino työllistää hyvin. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kehitetyn alueellisen matkailun RegTour-laskentamallin mukaan Satakunnan matkailu tuottaa yrityksiin 2 350 henkilötyövuotta. Jokainen liikevaihtomiljoona saa aikaan 7,3 kokopäiväistä työpaikkaa kun vastaavat työllistävyydet teollisuudessa ovat vain 2,5 työpaikkaa. Satakunnan tapahtumaklusteri työllistää 3200 henkilötyövuoden verran. Jokainen liikevaihtomiljoona saa aikaan jopa 10 henkilötyövuotta. Nämä ovat todella huomionarvoisia faktoja.

Matkailuelinkeinolle on ominaista, että se työllistää paljon nuoria. Tyypillinen sesonkityö sopii nuorille lomilla ja osa-aikaista työtä voidaan tehdä opiskelujen ohessa. Matkailun positiiviset tulo- ja työllisyysvaikutukset sekä muut hyödyt kehittävät koko aluetta. Ne monipuolistavat ja ylläpitävät palvelutarjontaa myös vakituisille asukkaille, kun infrastruktuuri paranee – esimerkkeinä vaikkapa Kirjurinluoto tai kyläkaupat, jotka selviävät kesävieraiden ansioista myös talvella.

Satakunnan matkailuyrittäjyys on monialaista ja levittäytynyt tasaisesti koko maakunnan alueelle. Satakunnan matkailuyrittäjät pitävät elinkeinonsa ja maakuntansa puolta kehittämällä koko ajan uusia palvelutuotteita ja verkostoitumalla.   Matkailua on maakunnassa kehitetty paikallisilla hankkeilla jo pitkään ja hankkeet ovat olleet hyviä, mutta maakunnallisesti ajateltuna sirpaleisia. Tällä hetkellä muun muassa Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan Yrittäjät ry ja Metsähallituksen luontomatkailuhankkeet pyrkivät nivomaan yhteen Satakunnan matkailukenttää. Maaliskuussa 2014 perustettiin Satakunnan matkailuyrittäjäyhdistys, jonka tavoitteena on saada jäsenikseen yrittäjiä ja muita matkailutoimijoita, esimerkiksi kuntia ja oppilaitoksia. Verkostoa rakennetaan parhaillaan usean toimijan voimin, yhteistyössä. Sen avulla tavoitamme laajempia asiakasvirtoja ja toivotamme yhä useamman matkailijan tervetulleeksi maakuntaamme, saamme tuloja ja työllistämme.

Maan korkein johto on reagoinut matkailun kasvupotentiaaliin. Matkailun kärkihanke on tästä oiva esimerkki. Satakunnan matkailun kehittämistyötä tehdään alueellisesti ja maakunnallisesti hartiavoimin.  Se toimii hyvänä imagoveturina koko maakunnalle. Yhdessä voimme nostaa Satakuntaa mukaan Suomen matkailun tulevaisuuden tiekarttaan. Jo luvut puhuvat puolestaan: Matkailulla on merkitystä, myös Satakunnassa. 

 

Kirjoitus on julkaistu Satakunnan kansassa 2014

 

Soile Vahela
Projektipäälikkö